Niin. Joulubasaari. Sana on vilahdellut mun lähes jokaisella sosiaalisen median kanavalla, myös täällä blogin puolella. Nyt kun kyseinen kaksi viikonloppua kestänyt projetki on takana päin ja mulla on taas tuplasti enemmän vapaa-aikaa, pystyn vihdoinkin avaamaan tämän mysteeri käsitteen. Kaikki tunnistavat sanan joulu. Vaan entä basaari? Ja vieläkin suurempana kysymyksenä, mitä pitää sisällään Suomen Merimieskirkon Hollannissa järjestämä Joulubasaari?
Traditionale Finse Kerstmarkt. Tällä nimellä tapahtumaa kutsutaan hollantilaisittain. Selkokielellä "Perinteiset Suomalaiset Joulumarkkinat". Jep. Tässä vaiheessa homma kuulostaakin jo paljon tutummalta itse kullekkin ja lamppu pään päällä syttyy. Ne on ne markkinat, missä myydään kaikenlaista joulusälää, glögiä sekä ruokaa, kenties joulutorttuja. Oivallus on täysin oikea.
Traditionale Finse Kerstmarkt. Tällä nimellä tapahtumaa kutsutaan hollantilaisittain. Selkokielellä "Perinteiset Suomalaiset Joulumarkkinat". Jep. Tässä vaiheessa homma kuulostaakin jo paljon tutummalta itse kullekkin ja lamppu pään päällä syttyy. Ne on ne markkinat, missä myydään kaikenlaista joulusälää, glögiä sekä ruokaa, kenties joulutorttuja. Oivallus on täysin oikea.
Täällä Rotterdamissa meidän basaari koostui viidestä osiosta, joiden rakentamiseen meni vajaa viikko. Talon ensimmäisessä kerroksessa meillä oli Supermarket eli "superi", jonka tuotevalikoimista löytyi perinteisten jouluruokien kuten porkkanalaatikoiden, pipareiden, lipeäkalan, joululimppujen ja kinkkujen lisäksi muita Suomalaisia elintarvikkeita. Ainakin viittä eri sorttia mehukeittoja, ruisleipää, Fazerin suklaata, hapankorppuja, silliä, Juhla Mokkaa ja Aura-juustoa. Ensimmäisen basaariviikonlopun ajaksi mut nakitettiin tiiviisti superin kassalle, koska olin jo ennen muuttoa puhelinhaastattelussa huudellut, että kaupan alalta on kokemusta yli 4 vuotta.
Alakerrasta löytyi Supermarketin lisäksi kahvila/ravintola sekä "Tombola", arpojen myyntipiste. Kahvilaa on pakko kehaista, sen verran hieno se munkin silmissä oli. Vanhassa Vinken- salissa oli tunnelmaa tummine seinineen, kristallikruunuineen, kynttilöineen ja seinille ripustettuine piparinauhoineen, eikä tarjonta suinkaan jäänyt kahvion ulkoisen olemuksen varjoon. Oli lakkakakkua, porkkanakakkua, joulutorttuja, karpalo-valkosuklaakakkua, rahkakakkua, piparipohjaista puolukka-juustokakkua, munkkeja, lohileipiä, sillileipiä, karjalanpiirakoita, lohikeittoa sekä poronkäristystä perunamuusilla ja puolukkahillolla. Kaikki Merimieskirkolla itse valmistettua, suurin osa kirkon entisen emännän, seniori-Tytin käsialaa.
Kirkon takapihalle oli kasattu kahdesta teltasta koostuva Winter pubi, joka taisi pääasiassa kuningas alkoholin voimalla houkutella asiakkaita. Oli hollantilaista olutta ja suomalaisille tuttua Lapin kultaa, Vodkalla terästettyä glögiä, salmiakki-kossu shotteja ja lakkalikööriä, minttu-kaakaota unohtamatta. Toinen Winter pubin hitti lienee ollut täällä kirkolla paistetut frittimuikut. Niitä kun ei hollannista muuten hevillä löydä. Myös Camping makkarat olivat suosiossa. Lihapitoisuuttaa ei asiakkaille mainostettu.
Sitten oli vielä se yläkerran kirja- sekä sälä-osasto. Eipä niissä sen kummempaa kerrottavaa. Arvata saattaa, että valikoimasta löytyi muunmuassa Iittalaa, Pentikin tuotteita ja Marimekkoa. Kalevalakoruja tai porontaljoja halajavat löysivät myös kaipaamansa.
Olisi varmaan ollut ihan metkaa tarkastella basaaria asiakkaan näkökulmasta, mutta rehellisyyden nimissä mun on sanottava, että olin mieluusti työntekijän roolissa. Kukkaro ei päässyt keventymään sentilläkään ja saldoksi kertyi lopulta noin 60 tehtyä työtuntia (jos viikonloppujen välipäiviä ei lasketa mukaan), ensimmäinen kokemus pubin tarjoilijna ja grillimestarina, niin iso kasa hyvää fiilistä että sitä riittää ainakin tän vuoden loppuun asti ja läjä uusia kavereita.
Koska mikään ei koskaan kuitenkaan voi olla liian hyvin, sain aherruksestani vaivanpalkaksi flunssan. Seuraava missioni on siis toipua siitä aseinani tusina kuppia kuumaa teetä, lämmin viltti ja pari rasiaa Strepsils-kurkkupastilleja. Tämän jälkeen voikin odottaa jo Amsterdamissa järjestettävää Skandien joulubasaaria, jossa jouluperinteitään esittelevät Suomen lisäksi Tanska ja Norja.
Sitä odotellessa.
Sitten oli vielä se yläkerran kirja- sekä sälä-osasto. Eipä niissä sen kummempaa kerrottavaa. Arvata saattaa, että valikoimasta löytyi muunmuassa Iittalaa, Pentikin tuotteita ja Marimekkoa. Kalevalakoruja tai porontaljoja halajavat löysivät myös kaipaamansa.
Olisi varmaan ollut ihan metkaa tarkastella basaaria asiakkaan näkökulmasta, mutta rehellisyyden nimissä mun on sanottava, että olin mieluusti työntekijän roolissa. Kukkaro ei päässyt keventymään sentilläkään ja saldoksi kertyi lopulta noin 60 tehtyä työtuntia (jos viikonloppujen välipäiviä ei lasketa mukaan), ensimmäinen kokemus pubin tarjoilijna ja grillimestarina, niin iso kasa hyvää fiilistä että sitä riittää ainakin tän vuoden loppuun asti ja läjä uusia kavereita.
Koska mikään ei koskaan kuitenkaan voi olla liian hyvin, sain aherruksestani vaivanpalkaksi flunssan. Seuraava missioni on siis toipua siitä aseinani tusina kuppia kuumaa teetä, lämmin viltti ja pari rasiaa Strepsils-kurkkupastilleja. Tämän jälkeen voikin odottaa jo Amsterdamissa järjestettävää Skandien joulubasaaria, jossa jouluperinteitään esittelevät Suomen lisäksi Tanska ja Norja.
Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti