Tiedättekö miltä tuntuu kun muuttaa kauas pois kotoa ja frendit selittää silmät tuikkien, miten sitten tullaan moikkaamaan, siis aivan varmasti. Koin kevään aikana useampia pettymyksiä huomatessani, että muutamat kaverit jotka vannoivat tulevansa kevään/kesän aikana visiitille Rotterdamiin, lentelivät muualle päin maailmaa viitsimättä edes sanoa että hei, huvitti käyttää rahat johonkin toiseen reissuun. Täysin ymmärrettävää sinänsä, mutta miettiköhän kukaan, että se oikeasti tuntuu aika pahalta? Mä nimittäin tosissani uskoin siihen mitä mulle sanottiin ja olin ihan että joo joo, kyllä ne sieltä tulee. Jatkossa: älkää luvatko. Älkää sanoko että "kyllä mä sitten ihan varmasti tulen". Sanokaa mieluummin että "meen varmaan mieluummin palmujen alle etelään lomarahoilla" if that's the case tai jotain muuta. Ei tunnu puoliksikaan niin pahalta kun se tyhjä lupaus. Päinvastoin, rehellisyys tuntuu hyvältä.
On kuitenkin poikkeuksia. Parhaiden ystävien sanaan voi aina luottaa ja kesän eka vierailija saapui ilahduttamaan 11.6. Seuraavat kaksi saapuivat 5.7. Se tiesi allekirjoittaneelle sekä mun miehelle turistihommia ja mm. Amsterdamiin tuli tehtyä kaksi visiittiä kuukauden sisään.
Päiviin mahtui niitä perinteisiä turisti-juttuja kuten Euromast, Rotterdamin eläintarha Blijdorp, Het Park ja kuutiotalot sekä sellasta improvisoitua ohjelmaa, mitä normi-turret ei ois ehkä ensimmäisenä olleet tekemässä. Parasta oli se että pääsi itsekkin kokemaan uutta, kuten esimerkiksi The Amsterdam Dungeons. Niin ja mitä olis Hollanti-visiitti ilman kapsalonia ja muita paikallisista putiikeista löytyviä erikoisuuksia?
Mä toivon että mun vierailla oli yhtä hauskaa ku mulla ja että saitte mahdollisimman paljon irti Rotterdamista. Ne jotka vielä lunastavat lupauksensa tässä jossain vaiheessa, tarjoan vastalupauksen: tutustutan teidät Hollantiin, sen kulttuuriin, arkeen, ihmisiin, nähtävyyksiin ja ruokiin niin hyvin kuin vain pystyn. Ainiin, bonuksena se majoitus mahdollisuus. No, kuka varaa lennot?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti