Ja nyt ei sitten puhuta ihan mistä tahansa sillasta vaan mun kotikaupungin, Rotterdamin, sillasta. Erasmusbrugh, 802m pitkä ja 139m korkea, on Euroopan suurin ja ilmeisesti myös raskain nostosilta, joka ulkonäkönsä johdosta tunnetaan myös nimellä "De zwaan", joutsen.
Renessanssifilosofi Desiderius Erasmuksen mukaan nimetty silta avattiin Hollannin kuningattaren Beatrixin toimesta lokakuussa vuonna 1996 (pikkuveljeni syntymävuonna, näin ohimennen ilmoitettuna), sen aiheutettua ensin yli 165 miljoonan euron rakennuskustannukset. Paikallinen ystäväni tiesi informoida mua, ettei Erasmusbrugin aiheuttamat kulut loppuneet vielä siihen vaan havaittaessa että silta heilui voimakkaassa tuulessa, piti siihen asentaa jonkin sortin iskunvaimentimia. Siis lisää rahanmenoa. Hauskana fatkana voin tähän perään nyt lisätä, että oman ja useiden ystävieni kokemuksen mukaan se himskatin silta heiluu yhä edelleen tuulen yltyessä. Todistin tätä ilmiötä viimeeksi noin pari viikkoa sitten ottaessani tämän postauksen kuvia.
Ai miksi mennä katsomaan huojuvaa siltaa? Ensinnäkin, se ei maksa mitään. Toiseksi, Erasmusbrug on arkkitehtuurisesti mielenkiintoinen ilmestys. Oikeasti. Kolmanneksi, sillasta saa hienoja kuvia (kuten tässä postauksessa todistamme) ja neljänneksi, koska miksi olla menemättä? Kyseinen silta ei pelkästään mahdollista liikenteen kulkua, vaan on ollut - ja on kai edelleenkin- mukana monessa muussakin. Vuonna 1998 ilmestyneessä Jackie Chan elokuvassa "Kuka minä olen?", voi bongata Erasmusbrugin ja vuonna 2005 silta oli osana Red bull air race- kisoja, kun useat lentokoneet lensivät sen ali. Erasmusbrug on myös olennainen osa Rotterdamissa edelleen järjestettäviä World Port- päiviä ja siitä on muodostunut kansainvälisestikkin tunnettu maamerkki. Näin niin kuin esimerkiksi. Sillalle siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti